21 metriä sekunnissa
kertoi ennuste tuulen nopeudeksi tänään Suomenlahdella. Koska pidän kaikenlaisilla myteri- ja myrskyilmoilla retkeilystä, niin sitähän piti tietysti lähteä katsomaan. Harvoin on Suomenlinnan lautta keikkunut niin kuin tänään, vaikka lautta kulkeekin vielä saarten suojassa ja sikäli välttää isommat aallot.
Still-kuvissa myrsky ei välttämättä välity niin hurjana, mutta saarten avomerenpuolella myllersi oikein kunnolla:
(Kuva suurenee klikkaamalla.)
Paremman kuvan tunnelmasta saa videolta:
(Videolaadun saa parhammaksi valitsemalla alapalkista resoluutioksi 720p. Ääntä kannattaa säätää pienemmälle, tuuli oli niin kova että ääni on pelkkää vääristynyttä kohinaa vaikka mikrofonia olisikin yrittänyt suojata käsin.)
Kameran paikallaanpitäminen ja videoiden kuvaaminen käsivaralta oli aika temppuilua voimakkaassa tuulessa.
Videon lopussa myös näkyy, kun piti ottaa jalat alle tavallista isomman ja tavallista korkemmalle kallioille kurottaneen aallon liepeiden alta. Todella varovainen piti kyllä olla, ei todellakaan huvita leikitellä tällaisen meren kanssa.
(Kuva suurenee klikkaamalla.)
Kokolailla tuosta samasta paikasta olen muuten ottanut kuvan kerran kesäkuisena kirkkaana päivänä, tunnelmia voi vertailla tämän postauksen ensimmäinen kuvaan.
Ulkomeren suunnalla vyöryi aaltoja toisen perään, niiden rauhaton myllerrys on rauhoittavan vangitsevaa katseltavaa. Luotsi(?)venekin otti pikkuisen hyppyä aallonharjoilla:
Kerran katselin, kun yksinäinen isokoskelo lensi merelle päin suoraan vastatuuleen. Lintu teki töitä aivan vimmatusti ja silti eteneminen oli varsin hidasta, vaikka koskelo on normaalisti nopea lentäjä.
Lokkeja sen sijaan leijasi rantaviivan yllä tuon tuostakin, aaltojen rantaveteen painamia kaloja ja muita herkkupaloja tähystellen:
(Jos tarkkaan katsot lokki sukeltaa kuvan poikki ensimmäisen kerran jo noin 0:10 kohdalla ja jää rannan ylle leijaamaan.)
Lokkien lentotaitoa voi vain ihailla, ne leijaavat ensin paikallaan vastatuulessa ja putoavat sitten sivuluisussa aivan vedenpintaa tai kallioita viistämään, koko ajan on homma kuitenkin heillä täysin hallinnassa.
Iltapäivää kohti alkoi tuulen mukana tulla mereltä jäistä räntää, joka piiskasi vaakasuorassa niin että kasvoja kirveli. Kotiinlähdön aika.
Tuuli tuntuu vielä koventuneen yötä kohti, niin kohisee ulkona ja viheltää nurkissa. Sade tulee tosin jo vetenä.
On jännää kuvitella millaista olisi seistä tuolla rannalla nyt, meren kanssa pimeässä.
Huh. Komeata katseltavaa ja kuunneltavaa on kunnon myrsky. Tuli ihan mieleen syksyreissu Norjaan, kun yöllä Jäämeri pauhasi ja keinutti autoa pikkukylän rannassa. Vähiin jäi unet… Nyt käy aika hujakka täällä sisämaassakin, luntakin pyryttää, hyvä niin.
Haaveilin töissä myrskyn kuvaamisesta, mutta työpäivä päättyi pimeän laskeutuessa Helsinkiin. Jäi taas myrsky kuvaamatta.
Hienoja kuvia olet taas saanut otettua. 
Myrskyä on hienoa kuvata, upeaa tunnelmaa, onneksi ei tarvitse lähteä neljän seinän sisältä ulos, tänään varsinkin on niin vietävän liukasta kun eiliset lumet ovat lähes sulaneet ja jäätyneet kaduille.
Kiitos kaikille kommenteista!
irma: Jäämeren henkäilyn kuunteleminen oli varmaan hienoa. Eihän tämä meidän oma pieni meremme ole ihan sen veroinen, mutta pääsee täälläkin merellisiin tunnelmiin.
Täällä on pysynyt ihan vesikelinä, plussan puolella on niin reilusti.
piiapauliina: Onnekkaasti sattui vapaapäivä eiliseksi, muuten olisi minullakin jäänyt myrskyfiilistelyt väliin.
Ari: Luonnonvoimien ääressä pääsee sellaiseen alkufiilikseen, kaikki turha lähtee mielestä pois.
Täällä on niin vesikeli ettei onneksi ole liukasta, märkää vain. Tänään oli tarkoitus mennä vielä uudestaan säätä bongailemaan, mutta sataa sen verran koko ajan että kastuu läpikotaisin nopeasti joten jätin menemättä.
Hui kamala! Meri on pelottava. Mahtoikohan pomo toteuttaa suunnitelmansa ja lähteä veneilemään. Minua ei saisi tuonne kirveelläkään. Kuvat ovat hienoja!
Kiitos Häivähdys.
). Huvipurjehtijoita ei tosiaan pahemmin näkynyt ja luulisin että pienemmät Tallinnan aluksetkin jäivät kyllä satamaan.
Kyllä minustakin oli mukavampi seurailla tuota maalta käsin kuin olla itse tuolla aalloilla.
Ainoat veneet mitä liikenteessä näin oli tuo luotsivenen joka näkyy videollakin ja yksi Viking Line (joka on tietysti aika iso “vene”
Luotsivene meni aika ketterästi siellä aaltojen seassa, lujaa on mentävä jotta pääsee eteenpäin noin kovassa tuulessa. Olipa hauska katsella näitä.
Kiitos Hirlii.
Itsekin sai vähän punnertaa että tuulessa pääsi kulkemaan, melko kova oli tuulen voima varsinkin puuskissa.